Ystävyyttä parhaimmillaan

"There is no secret so close as that between a rider and her horse."
~Robert Smith Surtees~

Kuvassa on rakas ystäväni, Ike, sekä hänen kaunis kolmevuotias issikkaruunansa, Balti Gramur. Näiden kahden välillä on jotain erikoislaatuista. Sellaista, mitä ei voi selittää. Yhteisymmärrystä ilman yhteistä kieltä, sielujen sympatiaa. Oli taasen ilo seurata ja kuvata lyhyttä koulutustapahtumaa, kun varsa luottavaisesti tekee mitä pyydetään ja kantaa kauniisti ratsastajaa selässään ilman ongelmia, vaikka kyseessä olikin vasta kolmas kerta. Juuri tällaista hevostelun kuuluukin olla.

Valmistujaiskuvia - Amanda ja Mikael

Tällä kertaa vuorossa oli valmistujaiskuvat Amandasta ja Mikaelista. Pariskunta oli kerrassaan ihastuttava ja pakkohan niitä yhteiskuviakin oli saada kun harvemmin tulee tällaisen söpöilyn ikuistamiseen tilaisuuksia. Kuvausreissusta oli myös suunnatonta hyötyä, sillä kamera kaulassa sitä vain ajattelee eri tavalla ja nytkin bongasin tutun lenkkeilyreitin varrelta useammankin potentiaalisen kuvauslogaation tulevaisuuden varalle.

En tiedä mikä ihme mustavalkokohtaus minulle on iskenyt, mutta jostain syystä tahdoin tehdä tähän settiin pari mv-kuvaa. Varmasti kyseessä on joku hetkellinen mielenhäiriö joita ilmenee kerran pari vuodessa, mutta oli virkistävää vaihtelua tiputtaa värit pois maailmasta hetkeksi.

Kiitokset Amandalle ja Mikaelille urhoollisesta poseeraamisesta ja mukavasta seurasta. Niin, ja onnittelut valmistumisen johdosta molemmille!

Rippikuvia - Sofia H

Kävin tänään kuvailemassa kesän ensimmäiset rippikuvat kauniista Sofiasta. Toiveena oli saada kuvat Elli-tamman kanssa ja sehän toki kävi minulle paremmin kuin hyvin. Tutun hevosen kanssa kuvattava on poikkeuksetta huomattavasti rennompi kuin yksinään, sillä keskittyminen ei ole kokoaikaa kameran linssissä ja minun puuduttavassa äänessäni ja huitovissa käsissäni.

Kuvaukset sujuivat kaikinpuolin jouhevasti ja mutkattomasti. Hevonen oli valmiiksi harjattu kiiltäväksi ja Sofia oli laittautunut kun saavuin paikalle. Kuvauspaikatkin löytyivät aivan tallin pihapiiristä. Nuoresta iästään huolimatta Elli oli mutkaton ja rauhallinen kuvattava. Kuitenkin, kuten aina eläimiä kuvattaessa, kiireellä ei pystynyt tekemään, vaan kuvaukset suoritettiin hevosen ehdoilla.

Kiitoksia ihastuttaville kuvattaville ja onnea Sofialle ripille pääsyn johdosta!

Infoa kuvista:

Kuva: minä
Mallit: Sofia ja Elli
Edit: minä

Vanhaa Tuskaa

Se on taas se aika vuodesta... Tuska lähestyy ja allekirjoittanut itkee verta kun ei pääse hiippailemaan synkeän joukon jatkoksi. Viime kesänäkin jäi kekkerit välistä. Koska olen ehkä hivenen masokistinen luonne, kaivoin esille vanhoja Tuska -kuvia vuosilta 2009 ja 2010. Loistoreissuja. Minun mittapuulla oikeanlaista festarielämää on se, että festarikaupunkiin siirrytään lentokoneella, välimatkat kuljetaan kaupungin sisällä taksilla ja yöt nukutaan hotellissa. Kyllä, olen mukavuudenhaluinen.

Hienot vaatteet ja epämukavat kengät kuuluvat olennaisena osana kyseisten festareiden nautintoa ja olisi aivan sairaan mahtavaa päästä joskus kamera kaulalla hiippailemaan yleisön joukkoon räiskimään kuvia upeista ihmisistä, jotka ovat panostaneet ulkonäköönsä täysillä. Ehkä tämäkin haave joskus toteutuu. Itsekään en toki ole poikkeus säännöstä vaatteiden suhteen, vaan tottakai jokaiselle päivälle pitää olla oma asukokonaisuus ja jatkobileisiin vielä omansa. Ah, miten ihanaa turhamaisuutta.

Ja vielä kaikkien muiden rannalle ruikuttamaan jäävien riemuksi kuluvan vuoden Tuska -mainosbiisi...

Villat ja pvc ei ole kauhean hyvä yhdistelmä kesähelteellä, mutta kyllä se silti ihan toimiva setti oli....

Immortalin keikalla oli fiilikset kohdillaan.

Välillä vähän sivistynyttä liituraitaa

Kukkuu!

Sunnuntailookki

Punatukkainen ripsihirviö nauttimassa siideriä. Taisin tuon viikonlopun aikana kumota noita neljä.

Paikalla oli porukkaa ihan Australiasta asti. <3

Tässä siis pieni ahdistuksenpurkamiskohtaus blogimuodossa. Vääntäkäähän lukijat veistä haavassa ja paljastakaa ketkä kaikki ovat menossa Tuskaan tänä vuonna?

Taikoja Tylypahkassa

Öisellä retkellä Tylypahkan käytävillä.

Hyvä mielikuvitus on ihana asia. Voit viedä itsesi mielessäsi minne tahansa, koska tahansa. Voit olla kuka tahansa tai millainen tahansa. Ei ole olemassa aikaa tai paikkaa, eikä kukaan voi viedä sinulta asioita, joita säilöt pääsi sisällä. Joskus se tosin on myös pirunmoinen riesa. Juurikin edellämainituista syistä.

Minun mielikuvitukseni on todella vikkelää sorttia. Se luo hyvinkin eläväisiä kuvia minun katseltavakseni sellaisella nopeudella, etten aina ehdi sitä pysäyttää vaikka tahtoisin. Läheisimmät ystäväni ovat useinkin saaneet viihdettä tämän asian tiimoilta, etenkin silloin kun päähäni pälkähtää  kuvia asioista, ihmisistä tai tilanteista joita en välttämättä juuri sillä hetkellä olisi pääni sisälle halunnut. Valokuvauksen kannalta tämä on kuitenkin hyvä asia, sillä pystyn luomaan kuvan valmiiksi päässäni jo hyvän aikaa ennen kuvan ottamista.

Johtuen mielikuvitusmaailmastani, uppoudun erittäin mieluusti kirjojen maailmaan. Ahmin dekkareita, elämänkertoja, fantasiaa, historiallista kirjallisuutta, oikeastaan mitä vain. Rakkain kaikista lukukokemuksistani on kuitenkin, ylläri ylläri, Harry Potter -sarja. Siihen maailmaan uppoan enemmän kuin mielelläni kerta toisensa jälkeen. J.K. Rowling on onnistunut luomaan minulle (ja lukemattomille muillekin) erinomaisesti soveltuvan rinnakkaistodellisuuden, jonne paeta.

Olenkin usein leikitellyt ajatuksella Tylypahkassa oleskelusta. Millainen olisin, mihin tupaan kuuluisin, mistä aineista pitäisin jne. Olisin ehdottomasti Luihunen. Pitäisin erityisesti taikaeläinten hoidosta, muodonmuutoksista ja taikajuomista. Inhokkiaineeni olisi todennäköisesti riimut, joita lähdin opiskelemaan vain siksi, koska paras ystäväni (joka todennäköisesti olisi eri tuvasta kuin minä) valitsi ne lukujärjestykseensä. Lempiopettajani olisi ehdottomasti professori Kalkaros, johon olisin (siis olen) korviani myöten ihastunut ja jonka tunneilla suorastaan loistaisin (tai ainakin yrittäisin). Minusta olisi ihanaa hiippailla öisin salaa kirjastoon kiellettyjen kirjojen osastolle etsimään kyseenalaista tietoa ja pakoilla Voroa, jonka kissa Norriska kerta kerran jälkeen yllättäisi pahanteosta. Huispausjoukkueessa pelaisin pitäjänä ja olisin äärimmäisen ylpeä kilpaluudastani (jonka olisin nimennyt ja jolle juttelisin silloin kun muut eivät kuule).

Voi kuinka usein teenkään pieniä mielikuvitusmatkoja Tylypahkan maisemiin ja voi kuinka paljon niistä nautinkaan. Meillä jokaisella pitäisi olla oma henkilökohtainen Tylypahka. Paikka jossa todellisuus ei ole este onnellisuudelle. Todellisessa elämässä ongelmia ei voi hävittää taikasauvan heilautuksella, kivi ei muutu maagisesti leiväksi, etkä saa katuharjaa lennättämään sinua kaupunkien yllä vaikka kuinka haluaisit, mutta omassa päässäsi, omissa mielikuvituksissasi tämä kaikki on totta. Hyvä mielikuvistus mahdollistaa hetkellisen levon.

Ylläolevassa kuvassa minä olen Tylypahkassa. Tarinan kuvan takaa saatte keksiä itse. Mistä mahdankaan olla tulossa ja minne menossa? Inspiraation tämän kuvan toteuttamiseen sain itseasiassa niinkin arkisesta asiasta kuin tekstiviestikeskustelusta. Homma oli sinetöity siinä vaiheessa kun löysin kuvassa olevan asun kirpputorilta kuin kohtalon oikusta konsanaan. Pakkohan se oli ostaa, kun hintaakin oli vain vaivaiset 4 euroa. Jossu suostui tulemaan kanssani hengailemaan studiolle ja toimimaan omien sanojensa mukaan kaukolaukaisimena. Kiitos tästä hänelle. Taustan tekeminen tuotti jonkin verran päänvaivaa. Jokainen elementti kun piti luoda tyhjästä, enkä ole tässä toiminnassa vielä hirmuisen harjaantunut. Tämä olikin siis oikein tervetullutta harjoitusta.

Infoa kuvasta:

Kuva: Jossu "the kaukolaukaisin"
Valot: minä
Malli: minä
Edit: minä

Herkkuja

Innostuin hieman kaverin valmistujaisissa poistumaan omalta mukavuusalueeltani ja kokeilemaan herkullisten tarjoiluiden kuvaamista. Se olikin yllättävän lystiä. 

Valmistujaiset itsessän olivat erittäin mukavat ja lämminhenkiset. Herkkuja oli tarjolla vaikka kuinka ja varmasti jokainen vieras sai vatsansa täyteen suussasulavia antimia. Kiitokset ja onnittelut artesaaniksi valmistuneelle Mainalle, sekä taustajoukoille mukavasta päivästä!

Tequila Superstars

Pääsin tässä joku aika sitten kuvailemaan keskisuomalaista Tequila Superstars -bändiä. Minulla on ollut autiomaatausta koneella odottamassa sopivaa hetkeä ja poikien kuvaukset toivat täydellisen tilaisuuden käyttää tämä kuva hyödyksi.

Toiseen kuvaan halusin käyttää ideaa jota olin kuollakseni halunnut päästä kokeilemaan. Hei, ihan oikeasti, kukapa ei olisi joskus toivonut voivansa laittaa jonkun miehen (tai naisen) pulloon ja säilöä hyllyllä ihailtavana?! Ongelmaksi tähän kuvaan muodostui se, etten ole koskaan kuvannut lasia aikaisemmin. Onnekseni kuitenkin Jussi, jolla on kyseisen elementin kuvaamisesta enemmän kokemusta, suostui tulemaan avukseni. Kiitoksia kovasti Jussille!

Kuvaukset sujuivat kaikenkaikkiaan rattoisissa merkeissä. Jäin jopa siihen käsitykseen, että muillakin oli mukavaa, eikä pelkästään minulla. Tässä pari linkkiä Tequila Superstarsien biiseihin:

Hells Angels
Nordic Nightmare
My heart will go on (cover with Krisu)
 

Infoa kuvista:

Kuvat: minä
Mallit: Lauri Leppänen, Olli Salo, Valtteri Ylimäki ja Jaakko Rahkonen
Edit: minä