Valoisampaa

Huolimatta infernaalisesta väsymyksestä, tänään on ollut jostain ihmeellisestä syystä valoisampi päivä. Liekö johtunut hienosta kelistä. Onnistuin tehokkaasti nukahtamaan sohvalle pariksi tunniksi töiden jälkeen, vaikka tarkoituksenani oli lukea hetki kirjaa ja sitten iskeä kynteni kuvien kimppuun. Täytyy myöntää, että pienet päiväunet tekivät tässä tilanteessa erityisen hyvää ja maailmakin näytti herätessä heti valoisammalta.

Virkistävää oli myös tehdä hieman normaalista tyylistäni (jos niin voi sanoa) poikkeavia kuvia. Kaunis Maina oli ottanut mukaansa tämän aivan ihanan mekon (joka muuten on kirpputorilöytö) ja pakkohan siitäkin oli kuvat ottaa kun varsinainen "pääprojekti" (edellisen postauksen kuplakuva) oli saatu purkitettua. Kampauksen väsäsin nopeasti kasaan kolmella pinnillä ja rukoilin mielessäni sen pysyvän kasassa riittävän kauan. Hyvin pysyi ja taisi kestää ihan kotiin asti paikoillaan. Tästä täytyy kiittää äidin opettamaa pinnien lukitustekniikkaa, joka on osoittautunut melkolailla pettämättömäksi. Kiitos äiti!

Kiitokset myös Mainalle mallina toimimisesta ja kärsivällisyydestä kuvaajan testaillessa ja säätäessä omiaan.