maanantai 15. lokakuuta 2012

Mikä mua vaivaa?

"So who am I?"

Siinäpä vasta kysymys mitä ihmettelen itsekin. Mikä minua oikein vaivaa? Tänään on maanantai. Entisessä elämässäni (kyllä, luit aivan oikein) vihasin maanantaita. Mikään maanantaissa ei aiheuttanut minulle vähäisintäkään positiivisuuden tunnetta ja mikäli en pitäisi rakkaasta iPhonestani niin kovasti, se olisi jo monena maanantaina lentänyt seinään kehdatessaan kehottaa minua poistumaan lämpimästä sängystäni aivan liian aikaisin. Tänään kaikki oli toisin. Olen ollut aamusta asti onnellinen. Siis ihan oikeasti onnellinen ilman mitään syytä. Minun on hyvä olla itseni kanssa. Pystyn olemaan rento ja varma oikeastaan kaiken suhteen. Minä tiedän mitä minä haluan ja se tieto riittää. Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin.

Älkää pelästykö kuitenkaan. Olen edelleen se sama synkistelyä ja fiilistelyä rakastava Heidi, jonka elämäntehtävä on löytää kauneutta sieltäkin missä sitä ei näennäisesti ole. Nyt kuitenkin olen tutkimusmatkalla, jonka alkutaipale näyttää hyvältä. Haluan oppia toimimaan sovussa ja yhteistyössä oman mieleni kanssa ja hyödyntää sen potentiaalin kokonaisuudessaan. Haluan olla luovempi, tehokkaampi, rennompi ja, yllätys yllätys, onnellisempi. Haluan myös nähdä maailman uusin silmin ja oppia hallitsemaan ympäristöäni oman pääni sisällä. Olen utelias ja tiedonjanoinen. Haluan oppia.

Uusia oppeja olenkin saanut paljon enemmän kuin olisin koskaan uskaltanut kuvitellakaan. Viime viikko meni melkolailla kokonaisuudessaan luovuus- ja rentoutumisharjoitusten parissa, sekä ihmismielen toiminnasta keskustellessa. Suuri kiitos tästä kaikesta kuuluu ehdottomasti erittäin tärkeälle ystävälleni, Jarmo Gladerille, joka on antanut minun mielelleni aivan uudenlaisia näkökulmia ja toimintatapoja tutustuttamalla minut NLP -oppeihin. En ihan todella tiedä kuinka voisin tarpeeksi kiittää.

Mutta mitä tekemistä tällä höpinällä on näiden kuvien kanssa. Oikeastaan ei mitään, mutta kuitenkin kaikki. Kiitos viime viikon, minulla on pää täynnä kaikenlaisia kuva-ideoita, osa toteutuskelpoisia ja osa vielä työnalla. Nämä kuvat syntyivät siitä yksinkertaisesta ajatuksesta, että tahdoin facebookiin uuden, kohtalaisen normaalin (heh), profiilikuvan. Koska vietin viikonloppuni mukavasti Tampereella Millan sohvalla, päätettiin heti perjantai-illan ratoksi kuvata muutama ruutu. Koska minä olen kova tyttö soveltamaan (ja sähläämään) kaikkea oppimaani, halusin kokeilla kuinka hyvin pystyn psyykkaamaan (onpa typerä sana tähän väliin, mutten keksi parempaakaan) itseni joksikin toiseksi. Tarkoittaen siis sitä, että saanko "peruspönötyskuvaan" jotain pientä lisämaustetta "uudella ilmeella"/"asenteella".

Jos joku arvaa (tai tietää) ketä minä ajattelin tässä kuvassa, saa se joku virtuaalisen taputuksen päälaelle. (Vinkki: Kyseessä on suosikkisarjani naispääosan esittäjä, joka on mielestäni yksi maailman upeimmista naisista.)

Kiitokset Millalle upeista kuvista, sekä myöskin poikkeuksellisesti stailauksesta! (Ja pahoitteluni ajoittain kovin huonosta seurasta ja etenkin juttujen tasosta...)

Infoa kuvista:

Kuvat: Milla Kouhia
Malli: minä
Stailaus: Milla Kouhia

Tutkimisen arvoisia linkkejä aiheeseen liittyen:

Jarmon blogi
NLP-opisto






9 kommenttia:

  1. "Huono seura" on loistavaa seuraa ja juttujen taso on tottakai aina off the hook ;D Rakas myötäpiirakkani <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon koittanu selittää tota myötäpiirakkaa, mut jostain jännästä syystä se ei kovin monelle avaudu. Mut jestas se oli huono(hyvä) juttu. Mistä näitä oikein tulee?! =D

      Nii ja kiitos myös sohvamajoituksesta ja herkkumätöistä! Nom nom! =D

      Poista
    2. En edes enää muista mistä se tuli...myötätuuli? mustikkapiirakka? wut? :D

      Poista
    3. Se lähti jotenkin lapasesta siitä leffannimestä johon liittyi jotenkin lihapullakuurot. Muistaakseni...

      Poista
    4. Niinhän tais ollakin...Samapa tuo, lopputulos on se jolla on väliä...Eiku? :D

      Poista
    5. Tässä tapauksessa lopputulos oli vähintäänkin... omituinen. =D

      Poista
  2. Bellatrix? :D Ihan loisto ruutuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fanny: Ei sentään. Camoon, olis hieman erilaisia ruutuja sitten. =D P.S. TV-sarja, ei leffasarja. ;)

      Poista
  3. Pieni halloween tarina:
    Kaverillesi on halloweenbileet. Keskiyöllä kaverisi ilmoittaa että vuorossa on pieni tehtävä. Teidän pitää mennä metsään, ja hakea 6 lappua. Epäröit, sillä ulkona on kylmä ja pimeää. Muut ovat innoissaan joten sinäkin lähdet. Järjestys arvotaan ja olet Ensimmäinen. Mukaasi saat vain risan taskulampun ja kartan. Epäröit astuessasi metsään tarvot kuitenkin eteenpäin mutta pysähdyt kohta, sillä kuulet lehtien kahisevan. Ihan kuin joku kävelisi edessäsi! Arvelet sitä jonkinlaiseksi pelotuskeinoksi joka on suunniteltu. Katsot karttaa, ja huomaat, että olet lähellä ensimmäistä lappua . Otat kirjaimen talteen ja jatkat matkaa toiselle lapulle. Se on vanhassa ladossa. Menet Latoon sisälle ja otat toisen kirjaimen talteen. Astut ladosta ulos ja hiuksiasi pöllyttää tuuli. Näät jonkun mustan hahmon juoksevan. Sinua alkaa hermostuttaa. Koitat rauhoittua ja Katsot karttaa. Yhtäkkiä lamppu temppuilee. Se syttyy kuitenkin ja jatkat matkaa. Löydät kolmannen lapun ja kun käännyt katsomaan minne suuntaan pitäisi mennä Näät takanasi mustan hahmon jolla on valkoinen naamari. Pelästyt, mutta tajuat, että se on vain jekku. Kuulet nimeää kirskuntaa ja kumeaa rummutusta. Hahmo nostaa kätensä ja lausuu sanat " Das jeh min!" ja kaadut kuolleena maahan. Hahmo katoaa yhtä nopeasti kuin ilmestyikin. Sinua ei ikinä löydetä. Kukaan ei tiedä Kohtaloasi.(perustuu erääseen peliin jota olen joskus pelannut)

    VastaaPoista