tiistai 19. heinäkuuta 2011

Läheltä liippasi

Meinasinpa sitten tänään kokeilla kuinka hyvin Modeoni kestää lähikontaktia hirven kanssa. Onneksi oli tuuri matkassa, sillä mitään en olisi ehtinyt tehdä. Tällä kertaa hirvi oli riittävän nopea. Sydän hakkasi miljoonaa ja kädet tärisi vielä pitkään tapahtuman jälkeen. Jostain syystä sitä ei ikinä ajattele, että paha onnettomuus voisi sattua aivan lähellä kotia, mutta eipä se katso aikaa tai paikkaa. Tämäkin hirvi päätti hypätä eteeni vajaan kilometrin päässä kotoani.

Läheltäpiti tilanne pisti jälleen miettimään elämää ja sen arvaamattomuutta. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu seuraavassa hetkessä, vai loppuuko kaikki ennen kuin mikään ehtii alkaakaan. Kukaan ei tiedä kenen vuoro on seuraavaksi lähteä. Mietin myös mitä minusta olisi jäänyt jäljelle jos tänään minulle olisi käynyt huonosti? Ei tasan mitään. Pitäisikö jäädä? Jos joku edes muistaisi minua kauniilla ajatuksilla, ehkä vielä vuosienkin päästä, eikö se olisi jo paljon? Muistaisiko kukaan? Ehkä. En tiedä. Tällainen tapahtuma laittaa myös miettimään ympärillä olevia tärkeitä ihmisiä. Mitä sitten jos joillekin heistä tapahtuisi jotain? Sitä olisi vaikea kestää.

Olkaa siis kaikki varovaisia ja tarkkaavaisia liikenteessä ja pitäkää itsestänne muutenkin huolta. Jokainen meistä on jollekin tärkeä ja rakas, vaikkemme ehkä aina sitä itse muistakaan.

2 kommenttia:

  1. huih, nuo hirvet on petollisia!! onneksi ei käyny kuinkaan.. kun jotain tuollaasta tapahtuu kyllä sitä pysähtyy miettimään.

    VastaaPoista
  2. Kyllä todella pysäytti tuo kohtaaminen. Onneksi ei käynyt kuinkaan. Huonosti olisi meinaan siinä vauhdissä käyny jos olis osunu. =/

    VastaaPoista