torstai 8. syyskuuta 2011

Valokuvausviikonloppu - Ike ja Aisuli

Pikavisiitti Saarijärven kauniissa maisemissa poiki muutaman kuvan rakkaasta ystävästäni Ikestä ja hänen islanninhevosestaan Aisulista.

Maastot joissa nämä kuvat otettiin ovat minulle todella rakkaita. Noissa metsissä olen kokenut elämäni parhaat hetket ja joskus mielessäni toivoisin, että voisin palata takaisin. Kuvat eivät koskaan kerro totuutta tuon paikan kauneudesta.

Kiitokset Ikelle kärsivällisyydestä kahden kuvaajan touhottaessa omiaan. =)









keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Valokuvausviikonloppu - Bad hair day

Millan kanssa toteutetun kuvausviikonlopun saldosta vielä muutama tähän. Seuraavaksi luvassa onkin sitten heppakuvia. Näiden kuvien photarointi on minun tekosiani. Lisää kuvia voitte käydä tsekkaamassa Millan blogista.






tiistai 6. syyskuuta 2011

Treenejä ja leivontaa

Netin puuttuminen on ilmeisesti aiheuttanut jotain käytöshäiriöitä, sillä innostuin eilen leipomaan (tätä ennen ehdin jo käydä salilla). Kokeilin hieman soveltaa vanhaa tuttua kaurakeksien reseptiä ja lisäsin joukkoon mustikoita. Tuli jopa ihan hyviä, vaikka itse sanonkin. Luulen kuitenkin, että tämä leipomisinto (leivoin viikonloppuna mustikkapiirakkaa) loppuu tasan siihen pisteeseen kun saan netin taas toimintakuntoon. Tai eihän sitä tiedä jos vaikka tosissani innostuisin.

Mustikkakaurakeksi

Eilen oli myös koirien treenauspäivä. Mira ja Sanna kurvasivat hopeanvärisillä farmareillaan dobberit takaluukussa meille, eikä aikaakaan kun jo löysimme itsemme tallaamasta pientä hakualuetta metsään. (Aivan ihanaa kun pystyy treenaamaan käytännössä kotipihassa).

Miran Lex on edistynyt huikeasti ja haukkui jo tottunein ottein piilossa olleet maalimiehet. Hyvä te! Sanna oli Kamun kanssa mukana ekaa kertaa. Täytyy myöntää, että tämä jyhjyäkin jyhkympi uros tuotti erittäin positiivisen yllätyksen toimintatarmollaan ja hoksottimillaan. Ekakertalaiseksi suoritus oli enemmän kuin kiitettävä.

No nuo minun apinani... Molemmilla oli jo lähtiessä intoa enemmän kuin kahdessa kylässä yhteensä. Saagalle tehtiin ensin pari helppoa piiloa. Ei voinut taas muuta kuin todeta, että koiraltani puuttuu itsesuojeluvaisto. Maalimies löytyi heti, mutta sen luokse piti yrittää mennä mm kiven läpi koska kiertäminen olisi kestänyt liian kauan. Eiköhän tuolla innolla pitäisi ihan hyvä hakukoira saada aikaan.

Siran kanssa tehtiin lyhyt kahden maalimiehen pelastushakuharjoitus ensimmäistä kertaa. Juuri alkaneista juoksuista huolimatta mammakoira suoritti tehtävän moitteitta. Sillä oli haju ensimmäisestä maalista jo ennen kuin lähetin sen matkaan. Toiselle maalille lähtö tuotti Siralle hieman hämmennystä, mutta se haihtui nopeammin kuin minä ehdin tehdä siitä ongelmaa ja Sannakin siis löytyi metsästä. Haukku oli molemmille maaleille vahvaa ja hyvää. Ihanaa, että Sira on oma-aloitteisesti keksinyt mennä maate haukkumaan. Ei tarvitse murehtia, että se menisi maalimiehen iholle asti.

Tänään olisikin sitten vuorossa viralliset pelastuskoiratreenit, meidän kohdalla ensimmäiset niin, että koirakin on mukana. Katsotaan kuinka mamma pelittää.

maanantai 5. syyskuuta 2011

Edelleen vailla yhteyttä

Mahtavaa. Nettipimento kotioloissa siis jatkuu edelleen. Kummallista miten orpo ja eristäytynyt olo pienelle ihmiselle nykypäivänä tuleekaan ilman nettiä. Kauankohan tätä vielä mahtaa kestää? Minun tuurillani helkkarin kauan. Yhteyden tarjoava yritys lupasi eilen soitella minulle, mutta eipä kuulunut. Saattaa olla, että mikäli iltapäivään mennessä en kuule sieltä suunnalta mitään, minun kärsivällisyyteni alkaa olla jokseenkin koetuksella.

Maanantai ja nettiongelmat

No niinpä niin. Olen ollut koko viikonlopun kotona ilman nettiä. Ok, netti toimi viisi minuuttia silloin tällöin. Turhauttavinta ikinä. Ja toki Luurilla pääsi facen tarkistamaan, mutta eipä sillä kauheasti viitsinyt surffailla. Eli en päässyt päivittämään tänne mitään.

Millan ja minun valokuvausviikonlopun saldoja voitte käydä katselemassa Millan blogista. Minulla on muutama kuva valmiina myös odottamassa. Tylsyyksissäni photaroin jotain pientä. En oikeastaan edes tajua mihin tämä viikonloppu meni? En edes tehnyt mitään järkevää (paitsi leivoin mustikkapiirakkaa ja yritin siivota).

Jotain sentään sain aikaan: tilasin vihdoin liput Painin keikalle. Jotain mukavaa odotettavaa siis tälle syksylle. Jei! Vaatteetkin ko keikalle on jo katsastettu valmiiksi. Reipas minä! Normaalistihan panikoin vielä paria tuntia ennen lähtöä etten tiedä mitä laittaisin päälleni.

No joo, olipas taas turhia hölinöitä. Toivottavasti pääsen palaamaan illalla asiaan kuvien kera!

torstai 1. syyskuuta 2011

Blogihiljaisuutta

Pahoittelen tätä blogin hiljaisuutta. Kulunut viikko on ollut täynnä kaikenlaista, enkä ole ehtinyt edes ajatella kuvien pyörittelyä tai muutakaan järkevää.

Syksyn tullen on mukava hankkia itselleen kaikenlaista puuhaa, ettei liika vapaa-aika pääse yllättämään. Eilen hankin itselleni salikortin ja hoitohevosenkin sain itselleni hieman yllättäen. Siitä myöhemmin lisää. Siis siitä hoitohevosesta, salilla käynneistä hehkuttamista tuskin kukaan jaksaa lukea vaikka siitä voisinkin kirjoittaa vaikka kuinka paljon. Kaikkea muutakin pientä puuhastelua olen aloitellut tälläviikolla joten siitä syystä hiljaiseloa tällä blogirintamalla. Lupaan kuitenkin loppuviikon aikana laitella rästiin jääneitä kuvia tänne, mm lisää materiaalia viime viikonlopun kuvailuista kertyneitä otoksia ja juttuja.


lauantai 27. elokuuta 2011

Valokuvausviikonloppu - Rakkautta sataa taivaalta



Lauantai, osa I (tai jos tarkkoja ollaan ja noudatetaan kronologista järjestystä, tämä on osa II, mutta ei takerruta siihen)

Pääsin toteuttamaan itseäni sydämeni kyllyydestä kuvatessani näitä kuvia. Idea oli muhinut päässäni jo hyvän aikaa, mutten oikein tiennyt kuinka sen toteuttaisin. Onneksi Sanna ojensi auttavan kätensä, askarteli hienoja sydämiä ja tuli vielä heittelemään niitä ilmaa. Mitäpä muuta tekemistä voisikaan keksiä lauantai-iltana? 

Halusin ehdottomasti ottaa nämä sydänkuvat Millasta, joka oli selvästi lukenut ajatukseni laukkua pakatessaan. Tuo ihana mekko sopi kuvioon paremmin kuin hyvin. Kaikinpuolin tämän setin kuvaus onnistui hyvin, ellei lasketa huomioon crocksini sisään livahtanutta etanaa, joka aiheutti "lievää" hilpeyttä kaikissa muissa paitsi allekirjoittaneessa.