tiistai 14. kesäkuuta 2011

Visa


Kiitokseksi kaikesta avusta lupasin ottaa exästäni kuvia erästä hänen projektiaan varten ja samalla räpsittiin sitten uusi profiilikuva naamakirjaan. (Meinasin kirjoittaa, että myynti-ilmoitukseen, mutta onneksi osasin olla kirjoittamatta...)

Taas sain kirota, kuinka hemmetin vaikeaa miehen kuvaaminen on. En kertakaikkiaan ymmärrä mikä siinä on niin hankalaa, kun ei meinaa millään luonnistua. Tosin täytyy tunnustaa, että harjoituskerrat ovat jääneet tältä osastolta melko vähäisiksi.

Loppujenlopuksi koko kuvailu menikin sitten ihan pelleilyksi ja kostoksi siitä laitan seuraavan, hyvin valaisevan, kuvan esille tänne blogiin:


maanantai 13. kesäkuuta 2011

Ystäväni valmistujaiset

Rakas ystäväni Minna valmistui ammattiin, joten minä ajelin Asikkalaan ikuistamaan muutaman kuvan hänen tärkeästä päivästään. Onnea vielä kerran Minna!




  






Kuvat käytiin ottamassa Jokimaan ravikeskuksella Lahdessa. Oli hauskaa huomata, kuinka aika ei muutakaan ihan kaikkia. Meillä oli Minnan kanssa edelleen yhtä idioottimaisen hauskaa kuin aina ennenkin. Ajomatkojen aikana juttu luisti turhankin hyvin ja huonot heitot olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Meidän täytyy ehdottomasti tänäkesänä toteuttaa puistoistuskelusuunnitelma. =)

Kiitos, Minna, ihanasta päivästä ja tsemppiä tulevaisuuden haasteisiin!

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Kauniit ilmat väsyttävät

Kummallinen reaktio. Mitä kauniinpi keli ulkona, sitä väsyneemmäksi ja saamattomammaksi tunnen itseni. Voitoksi kuitenkin luettakoon, että eilen sain tehtyä valmiiksi yhden setin kuvia, joita oli jo ilmeisesti odoteltukin. Tänään pitäisi heittää toinen setti valmiiksi ja sitten voi keskittyä joihinkin omiin prokkiksiin. Jos saisin vaikka tännekin uutta materiaalia.

Kuvausrintamalle kuuluu sen verran uutta, että sain jopa testattua uuden "studioni", eli toisinsanoen onnistuin pystyttämään lamput olohuoneeseeni, joka osoittautui yllättävän toimivaksi kuvaustilaksi. Ystäväni Heidi E:n avustuksella sain aikaan omakuvan. Täytyy oikeasti lopettaa tämä itseni kuvaaminen ja alkaa kuvata vaikka pahvilaatikkoa ennen kuin kaikki kyllästyy katselemaan minun pärstääni. Tässäpä kuvausten ja pikaisen photaroinnin tulos. Rehellisyyden nimissä minulla meni todennäköisesti enemmän aikaa sulloutua tuohon mekkoon, kuin laitella tätä kuvaa, joten täysin tyytyväinen en siihen ole, mutta se välttää tämän kerran.


sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Selkävaivoja ja kynttiläongelmia

Viimeviikko menikin sitten "onnellisesti" selkäongelmista toipuessa. Eilen oli ensimmäinen päivä sitten viimeviikon maanantain, kun ei tarvinnut vetää aamupalaksi kourallista kolmiolääkkeitä. Oli jokseenkin raastavaa maata himassa kykenemättä tekemään mitään järkevää. No, onneksi kämppä sentään alkaa hiljalleen näyttää asuttavalta, kiitos Visan, joka oli reippaana poikana asentamassa minulle hyllyjä paikoilleen ja kanniskelemassa loput tarpeelliset tavarat sisälle. Kiitos siitä.

Viikonlopun aikana sain maalattua myöskin keittiön pöydän ja tuolit. Vanhat, kulahtaneenvalkoiset romut saivat aivan uuden ilmeen pirteän mustasta pintaväristä (kuvia myöhemmin). Olen ylpeä itsestäni.

Nyt minulla on sisustusongelma. en lödä mistään fuksian värisiä kynttilöitä. Tai siis löysin kyllä, mutta vain pieniä tuikkuja. Tarvitsisin lisäksi kruunu- ja pöytäkynttilöitä. Jos jollain on tietoa mistä moisia voisi mahdollisesti löytää, laittakaahan infoa tulemaan. ^^

Toivon todellakin, että tällä viikolla saan enemmän aikaan kuin viimeviikolla. Toivottavasti saan pyykinpesukoneen ja netin, jotta elämäni palautuisi normaaleihin uomiinsa (ja luonnollisesti toivon, että selkäni pysyy kunnossa). Niin ja kamera olisi mukava saada huollosta kotiin. Ikävä omaa kameraa. =/

torstai 26. toukokuuta 2011

Kun jotain puuttuu...

Onpa orpo fiilis. Rakas kamerani on huollossa ja minusta tuntuu kuin pala minusta olisi kadoksissa. Toivottavasti saavat sen muistikortin irrotusmekanismin toimimaan, ettei sen takia tarvitse alkaa miettiä uutta kameraa (tai siis mietin sitä muutenkin koko ajan, mutta ettei olisi pakko hankkia uutta). Onneksi ystaväni Sanna lupasi lainata minulle kameraansa ensi viikolla, että saan sovitut kuvaukset hoidettua. Muuten olisin ollut melkolailla nesteessä. Kiitos siis Sannalle!

Eilinen ilta kului mukavasti vaatteita viikatessa. Tässäkin operaatiossa minua jeesaili Sanna. Ihme ja kumma, kaikki vaatteeni näyttäisivät mahtuvan kaappiin. Opin uusia asioita itsestäni. Olen näemmä saakutin tarkka siitä, miten vaatteeni järjestelen. Yllättävä käänne. "Laita se paita siihen pvc-hameen ja sen valkoisen kauluspaidan väliin ja ne aamutakit sinne oikealle...."  No, ei kai se väärin ole. Naurettua tuli niin paljon, että nyt on vatsalihakset kipeinä.

Viikonlopun aikana olisi tarkoitus tehdä muutamat kuvat valmiiksi ja TOIVOTTAVASTI shoppailla hyllykkö olohuoneeseen, jotta saan kirjat ja koriste-esineet paikoilleen. Sitten puuttuisi enää sohvapöytä ja matot, joiden löytäminen tuntuu olevan lähes mahdoton tehtävä. Mistä ihmeestä voisi löytää kaksi pyöreää mustaa mattoa? Yöpöytä puuttuu myös, mutta sellainen on jo löytynyt ja käyn hakemassa heti kun aikaa liikenee. Voisin myös yrittää napata jotain kuvia kämpästä kännykällä alkuun. Kunnon kuvia saatte sitten kunhan koko kämppä on "valmis".

Ai niin! Sain myös vihdoin ostettua uudet vanteet autooni! Kiitos Hapa! Kohta saan siis nauttia uusista renkaista. Luksusta!

Päivän hyvä työ tehty

Kävin suorittamassa kansalaisvelvollisuuksia ja luovutin verta. Suosittelen lämpimästi käymään jos ette ole vielä käyneet. Siitä saa hyvän mielen ja itselleni ainakin tuli hyvä olokin.

Haastan siis täten kaikki, jotka tämän postauksen lukevat luovuttamaan verta ja näin auttamaan apua tarvitsevia. =)

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Tästä se alkaa!

Nimittäin uusi aikakausi elämäni tiimalasissa. Ensimmäinen ilta ja yö vietetty omassa kämpässä. Kun välttämättömät tavarat (sänky ja sohva) oli kannaettu sisälle ja laitettu paikalleen, oikaisin itseni sohvalle, kaadoin lasin pohjalle tilkan viiniä, avasin suklaalevyn ja luin kirjaa. Ihanan rentouttavaa kaiken tämän stressin ja kiireen jälkeen.

Jos koskaan enää valitan, ettei minulla ole mitään mitä laittaa päälle, muistuttakaa minua siitä, että olen tähän mennessä kantanut kahdeksan säkillistä vaatteita kämpille ja ainakin kaksi säkillistä odottaa noutajaansa entisellä kämpällä, ehkä enemmänkin.

Muutto alkaa siis olla hyvällä mallilla. Josko sitä ehtisi tänään piipahtaa tallillakin ja käydä vaikka kaupassa. =)

Kiitos Visalle muuttoavusta!