sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Maanantaiaamun biisiavautuminen

Ei voi mitään, jotkut biisit vaan ärsyttävät enemmän kuin toiset. Tämä biisi erityisesti siksi, että kevyesti sivukorvalla kuunneltuna se kuulosti ihan siedettävältä rallatukselta, mutta tarkemmin kuunneltuna (virhe) särähti pahasti korvaan. Kyseessä on siis Stellan "Aamun kuiskaus".

"Toiset päivät ovat parempia kuin toiset
kyllä sen ymmärrät
kovin paljon on myös itsestäs kiinni miten
tämänkin kuvan värität"

Joo, no, niinhän se toki on, mutta p*ska ei muutu paremman makuiseksi vaikka sen värjäisi pinkiksi. Ei siitä silti tule mansikkajäätelöä, vaikka se olisi nätimpää katsella. Toki omalla asenteella on väliä, mutta ei se vaan pelasta kaikkea ja turha sitä on kenellekään toitottaa. Ei se mitään auta.

" Mene edeltä kyllä se jää kantaa
ole rauhassa, tiedät mä sua seuraan
kyllä se jää kantaa, sulje jo silmäsi" 


Eihän noin voi sanoa. Ei kai kukaan lähettäisi lähimmäistään jäälle edeltä?! Eihän? Onko tässä nyt tarkoitus rohkaista toveria vai sysätä se suoraan surman suuhun? Ja vielä silmät kiinni. Eikö ystävän kuuluisi kulkea rinnalla tai näyttää tietä, etenkin jos polku on vaikea tai pelottava? Vai olenko minä nyt ymmärtänyt jotain väärin?

En tiedä miksi tämä kappale ärsytti minua tänä aamuna ihan poikkeuksellisen paljon, että siitä piti päästä kirjoittamaan. Minua myös edelleen hämmentää, miksi tämä on ilmestynyt minun Spotify soittolistalleni? (Ella, tiedätkö tästä jotain?)



2 kommenttia:

  1. Täällä toinen joka inhoaa tuota biisiä... Sanat ovat nopeasti katsottuna ihan kivat, mutta jos yhtään keskittyy, niin tulee samanlainen olo kuin joku vetäisi kynsiään liitutaulua vasten.

    VastaaPoista
  2. Erinomaisesti kuvailtu tuo fiilis. =)

    VastaaPoista