perjantai 21. syyskuuta 2012

Mikä vampyyriä ahdistaa?



Pitkästä aikaa jotain kuvamateriaalia blogiin jostain muusta kuin minusta itsestäni. Fanny halusi "mielenterveyskuvauksen" joten mehän sitten järkättiin sellainen. Kuvapari syntyi itseasiassa aivan vahingossa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vain vasemman puoleinen kuva piti tehdä, mutta kesken kuvauksen pyysin Fannya rentouttamaan kasvonsa ja hän sitten päätti suorittaa vastaavan ilmeen kuin mitä oikeanpuoleisessa kuvassa on. Tästä sainkin idean ja lähdettiin hakemaan alkuperäiselle kuvalle paria ylläolevalla lopputuloksella.

Olen ollut viimeaikoina hyvin väsynyt ja hyvin hämmentynyt. Syksy tulee vauhdilla ja sitä mukaan vuosi tikittää kohti loppuaan. Suoraan sanottuna en kestä ajatusta siitä, että seuraavakin vuosi olisi samanlainen kuin tämä. Tässä on kaikki pielessä. En ole lainkaan tyytyväinen nykyiseen asetelmaan. Olen kokenut niin paljon tuskaa, yksinäisyyttä, hylätyksitulemisen tunnetta, ulkopuolisuutta, itseinhoa ja kaikkia muita negatiivisia tunteita, etten pysty niitä sanoin kuvailemaan. Olen saanut pettyä itseeni niin monta kertaa, ettei edes kahden käden sormet riitä niitä laskemaan, ei edes tuplasti. Joskus tuntuu, kuin en olisi riittävä mihinkään.

Studiossa kaikki on toisin. Se on minun pyhättöni. Siellä minun on hyvä olla. En tunne epävarmuutta, pelkoa, yksinäisyyttä (en edes silloin kun olen siellä yksin). Kaikki on hyvin. Se onkin varmaan ainoa paikka maailmassa mihin tunnen kuuluvani. Toki tähänkin on poikkeus ja olen viimeisen vuoden aikana tasan kerran tuntenut olevani vieras omalla studiollani, mutta se on toinen tarina se ja siihen minulla ei ole sanoja varastossa, tai on, mutta niistä olen hiljaa. Minä tahtoisin, että minun muukin elämäni olisi samanlaista. Tahtoisin, että voisin siirtää sen tunteen myös tuon maagisen paikan ulkopuolelle, mutten ole vielä onnistunut siinä. Ehkä joku kaunis päivä keksin keinon purkittaa sitä fiilistä. Kukapa tietää. Ja ehkä ensi vuonna tähän aikaan voin sanoa kaiken olevan hyvin. Jos uskon siihen tarpeeksi, voiko se todella olla niin?

Mikä siis vampyyriä ahdistaa? Vampyyriä ahdistaa, että se muistaa kaiken, eikä pysty unohtamaan mitään.

(linkistä löytyy teemabiisi näille kaikille sanoille ja fiiliksille)

Infoa kuvasta

Malli: Fanny
Kuva: minä
Edit: minä

5 kommenttia: