sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Kuvien korjailua

Koska en ole saanut minkäänlaista inspiraatiota uuden materiaalin kuvaamiseen (enkä oikeastaan mihinkään muuhunkaan järkevään), päätin tehdä kaverin ottamille kuville hieman värikorjailua. Aikaa per kuva meni noin 10-20 minuuttia.

Korjailuun käytin seuraavia työkaluja:
-Levels
-Color balance
-Selective color
-Brightness/Contrast
-Hue/Saturation
-Curves
-Gradient map
-Image rotation
(sekä rajaustyökalua)

Säädöt olivat hyvin pieniä, vain muutamia pykäliä per työkalu. Olisi ollut kiinnostavaa tehdä korjaukset RAW muodossa, mutta se ei tässä tapauksessa ollut mahdollista. Kummallista miten terapeuttista tällainen pikkupuuhastelu voi ollakaan.


Ennen / jälkeen







keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Pikapäivitys

Pahoittelen blogihiljaisuutta. Aktiivisuuteni puutteeseen on syynsä, mutta niihin en mene tässä. Lupaan kuitenkin, että illalla laitan teille pienen postauksen ja ehkäpä aiheeseen liittyvän uuden kuvankin. Mitään suurta ja fantastista ei ole luvassa, mutta jotain pikkukivaa kuitenkin. Ehkä.

Jottei tämä pikapostaus mene ihan tylsäksi, laitan tähän omaan fiilikseeni sopivan kuvan itsestäni. Kuvan on ottanut ystäväni Ella ja minä olen sitten uittanut kuvaa photarin ihmeellisessä maailmassa. Kuva tehtiin alunperin MaraZillan zombie-videota varten.


perjantai 18. maaliskuuta 2011

Ihmisten omituinen ajatusmaailma - koirien kasvatus

No niin. Nyt tulee taas angstausta. Keskustelufoorumit pursuavat topikkeja koirien kasvattajista ja kasvatustyöstä. Päällimmäisenä ajatuksena näyttäisi olevan, että kasvatustyöllä TIENAA, että siitä jää rutosti rahaa käteen. Moniko kasvattaja tämän maan rajojen sisällä saa elantonsa koirien kasvattamisesta? Haluaako joku kertoa? Veikkaisin ettei kovinkaan moni. Lyökää nyt vähän jarrua ja tehkää muitakin laskelmia kun 7pentua x 1000euroa= 7000euroa.

Jos nyt aloitetaan vaikka ihan alusta. Kasvattaja hankkii nartun itselleen ja maksaa siitä sen tonnin. Sitten sitä koiraa juoksutetaan näyttelyissä ja kokeissa, jotta sille saadaan riittävästi meriittejä, jotta pennuttaminen olisi järkevää. Tähän saadaan uppoamaan tuhottomasti rahaa, mutta eipä lasketa niitä tässä, voitte itse miettiä kilometrihinnat, kun nämä kekkerit harvoin ovat naapurissa ja ilmoittautumismaksut maksaa hunajaa.

Kun koiralla on meriitit ja se päätetään astuttaa, se käytetään terveystutkimuksissa. Tähän uppoaa keskimäärin karkeasti arvioiden 200-300 euroa (silmät, lonkat, kyynärät, kilpirauhastestit jne), enemmänkin saa menemään rodusta riippuen. Jos tässä kohtaa ilmenee ongelmia, on tullut takkiin jo ainakin sen 1200euroa plus näyttelyttämiskulut. Pyöritään siis lähempänä kahta tonnia.

Sitten valitaan sopiva uros. Uroksen "palvelut" tietenkin maksavat. Käytössä on monia laskukaavoja, mutta yleisimmin taitaa olla käytössä hyppymaksu + tietty summa per pentu (arviolta 100€/pentu) tai sitten yhden pennun hinta, esimerkkitapauksessa 1000euroa. Jos uros ei asu samassa kylässä, saattaa kilometrejä kertyä melkoisesti. Tätä ennen usein narttua käytetään progetesteissä, jotta oikea astutusajankohta saadaan selville, ehkä. Tämä maksaa about 70€/kerta. Nyt ollaan miinuksella, näyttelyt jne poislukien, vähintään 2270euroa. Nartulle tehdään todennäköisesti vielä uä-tutkimus, joka maksaa arviolta 80€ nopean googletuksen mukaan. Tämän jälkeen summa on 2350€.

Syntyy (tässä esimerkkitapauksessa) seitsemän pentua. Jos kaikki menee hyvin, keisarinleikkausta ei tarvita. Emon lisäruokintaan on uponnut rahaa vähintään 100€ (2450€). Pennut käytetään eläinlääkärin tarkastuksessa, jossa pennut myös tunnusmerkitään. Tämä lysti on about 50€/pentu (2800€). Vastuuntuntoinen kasvattaja myös luonnollisesti pitää huolen sekä emän, että pentujen madotuksista, joka tehdään about kolmesti ennen luovutusikää. Tähän uppoaa muutama kymppi. Pentujen ruokintaan uppoaa arviolta parisen sataa euroa. (3000€)

Nyt jäljellä olisi siis 4000€. Kasvattaja saattaa jättää itselleen yhden pennun, arvo 1000€ ja sijoittaa yhden, arvo 1000€. Jää 2000€. Kasvattajat usein myös kokoavat pennuille mukaan pentuepaketin, joka sisältää ruokaa, hoito-ohjeita, leluja jne sälää. Tällaisen paketin arvo riippuu kasvattajasta. Vähintään kuitenkin 20€, eli yhteensä 140€, koska todennäköisesti kasvattaja hankkii samat releet myös itselleen jättämälleen pennulle.

Nyt ollaan summassa 1860€. Ja tämä ilman näyttelyttämis- ja kokeissa käyttämis kuluja. Tilanteessa, jossa kaikki on mennyt sujuvasti ja ongelmitta. Usein kasvattajat joutuvat lisäksi pitämään pari päivää vapaata töistä pentujen synnyttyä. Mahdollisesti jopa palkatonta vapaata. Pennut ovat kasvattajan luona vähintään 7 viikkoa. Tuo summa on noin 265€ per pentu. Jokainen pentu vaatii kasvattajalta huomiota. niiden kynsiä on leikattava, niitä on mahdollisesti trimmattava, sekä niiden kanssa on yleisesti vain oltava. Lisäksi niiden tiloja täytyy siivota melkolailla usein. Tästä summasta vielä pois rekisteröintimaksu, joka halvimmillaan on 38€/pentu. Tällä laskukaavalla kasvattajalle jää 227€/pentu.

Hyvän kasvattajan työ ei pääty siihen kun pennun ostajan farmariauton perävalot katoavat pihatieltä. Hyvä kasvattaja auttaa pennun uutta omistajaa tarvittaessa. Mahdollisesti trimmaa veloituksetta, esittää kasvattinsa näyttelyissä, järjestää kimppatreenejä jne. Siitä voikin sitten alkaa sitä tuntipalkkaa laskemaan. Huomioksi sanottakoon, että nartulla voi tehdä pennut enintään jokatoisesta juoksusta. Useimmat kasvattajat teettävät yhdellä nartulla max kahdet pennut. Laskemani summa on laskettu todella pienten kulujen mukaan. Mitä luulette, tienaako koirien kasvatuksella? Joo, voi sillä tienata, jos jättää pois kaiken olennaisen, kuten terveystutkimukset ja rekisteröinnit, sekä näyttelyt ja kisat, syöttää emälle ja pennuille halppisruokaa ja muutenkin pihistelee kaikista kuluista. Mutta silloin myös riskit kasvavat.

Miksi kirjoitin tämän? Siksi, koska minua v*tuttaa kaikkien niiden kasvattajien puolesta, jotka hoitavat hommansa hyvin ja tuottavat pentuja maailmaan harkiten ja rakkaudella. Minua v*tuttaa ihmisten kummallinen ajatus siitä, ettei mistään saisi jäädä rahaa käteen. Ei kai kukaan mene töihinkään jos siitä ei saa mitään itselleen? Eikö hyvästä työstä tavata maksaa? Onko tämä nyt sitten sitä kuuluisaa suomalaista kateutta? Jos kasvatustyöllä kerran tienaa niin hyvin, niin mikseivät nämä valittajat ala itse kasvattamaan koiria? Kysyn vaan.

Minulla on ollut ilmeisesti onnea, sillä olen saanut olla tekemisissä vain hyvien kasvattajien kanssa omien koirieni osalta. Kiitos Outi, Marianne (ja tietenkin myös Satu), Anne-Mari ja Jukka. Teidän tekemästänne työstä ja jälkeenpäin näkemästänne vaivasta, kaikista neuvoista ja avusta olen maksanut ilomielin. Siihen on syynsä, miksi rotukoirat maksavat, kaikki eivät sitä vain ilmeisesti ymmärrä.

Kyllä näistä koirista on vähän jo voinut maksaakin:





torstai 17. maaliskuuta 2011

Isoveli valvoo

Tiedättekö sen tunteen, kun saatte jonkun kuvausidean ja palatte halusta toteuttaa sen?  Tämä on juuri sellainen kuva. Idea vain pälkähti päähäni täysin yllättäen.

Tällaiset kuvat, joilla todella on merkitystä kuvan saajalle, ovat merkityksellisiä myös minulle. Toivon, että kuvan saaja pitää kuvasta. Tästä olisi tarkoitus tehdä taulu.
 
Isoveli valvoo

 

Muki


Kyllä nyt kelpaa ryystä kahvia duunissa. Tämä linssimuki on kyllä ehdottomasti hienoin muki ikinä! Teidän olisi pitänyt nähdä kun eilen sain tämän mukin. Istuin ihan rauhassa omalla koneella duunailemassa kuvia. On täysin normaalia, että kuvauskalustoni lojuu tietokonepöydälläni, joten meni jonkin aikaa, ennen kuin rekisteröin ylimääräisen "objektiivin". Parin tunnin istuskelun jälkeen aloin katsoa, että hei... ei mulla oo tollasta linssiä. =D

Tulipa samalla testailtua kännykällä otettujen kuvien siirtelyäkin. Harvemmin tulee kännykän kameraa käytettyä, mutta ehkä sekin tilanne nyt muuttuu. =)

Tämä postaushan oli täysin turha, mutta halusin vain hehkuttaa uutta mukiani. <3

P.S. Testauksen tuloksena tuli todettua, että tämä muki on juuri optimaalisen kokoinen Batteryn nauttimiseen. Normaalikokoisen tölkin sisältö mahtuu vaivatta. ^^ 

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Hyvän mielen postaus

Koska minulla on tänään todella hyvä mieli, haluan jakaa tämän fiiliksen teidän kanssanne. Tähän olotilaan ei ole mitään järkevää syytä. Tuntuu vaan siltä, että elämä on pitkästä aikaa "laiffia".

Toivottavasti teillä muillakin on tänään hyvä päivä. Jos ei, laitan tähän pirteän kuvan Gillen pentuajoilta piristämään päivää.

Hyvää mieltä kaikille!


tiistai 15. maaliskuuta 2011

Great Bernina's Gille Giljunen

Äitini englanninkääpiö(/hyypiö)terrieri, Gille, on varmasti maailman iloisin ja huolettomin olento. Sille koko elämä on yhtä juhlaa. Bileet on niinsanotusti koko ajan käynnissä. Mitä enemmän yleisöä ja osallistujia, sen parempi. Tämän koiran idioottimaisen onnellista olemista ei horjuta mikään. Se ei pelkää mitään, eikä muutenkaan anna pikkuasioiden häiritä sielunelämäänsä. Sen puuhia seuraillessa olen joskus miettinyt, että olisi mahtavaa olla pieni englanninhyypiöterrieri.

Kuvauskohteena Gille on haastava. Se on paikallaan ainoastaan silloin kun se nukkuu, eikä aina silloinkaan. Tämä yksilö myös sattuu olemaan samaa kokoluokkaa marsun kanssa ja vauhtia on yhtä paljon kuin gepardissa, joten tarkennus ja tähtäys ylipäänsä tuottaa joka kerta päänvaivaa. Mitään muuta vikaa Gillessä ei sitten olekaan.

Gille



Gille leikkimässä Harun kanssa