lauantai 19. marraskuuta 2011

Lumikki

Lumikki


Rakastan satuja. Olen aina rakastanut niitä. Disneyn piirretyt ovat olleet lapsuudesta nykyhetkeen katsotuimpien elokuvieni listan kärkipaikoilla. Lapsena ainoa nukke jolla koskaan leikin, oli "Lumikkinukke", muutoin en pahemmin piitannut nukeista ja niiden hoidosta, vaan leikin mieluummin eläinfiguureilla, dinosauruksilla, avaruushirviöillä tai räjäyttelin pikkusotilaita kiinareilla.

Tuo Lumikki -nukke oli minulle kuitenkin kovin rakas, koska se oli kaunis ja erilainen. Muutoinkin kauneuskäsitykseni on varmasti Disneyn ja muiden satujen myötä muokkautunut sellaiseksi kuin se on. Sanoin jo pienenä, että minulla on isona mustat hiukset koska Lumikillakin on. Opin kyseisestä sadusta myös sen, että seitsemän hyypiötä (siis kääpiötä) kämpässä sotkee ja syö hirveästi.

60:n lukijan rajapyykin ylittymisen kunniaksi muokkailinkin sitten tällaisen "satukuvan" itsestäni. Pahoittelen, että kuvassa näytän juurikin siltä miltä minusta tuon kuvan oton hetkellä tuntui, ajovaloihin heitetyltä peuralta. Muutaman tunnin studiokuvauksen perusteiden opiskelua ystäväni Jarmo Gladerin erittäin informatiivisessa opetuksessa saa uskoakseni kenet tahansa näyttämään hieman pöllähtäneeltä. Tällä kuvalla ei siis alunperin ollut minkään muun sortin ideaa kuin demonstroida minulle tämän kyseisen valaisutekniikan toimintaa.

Tavoistani poiketen ja kiitoksena lukijoilleni laitan tähän tällaisen pienen "vaihevaiheelta" kuvan siitä, miten tämä kuva on tehty. Muistutan kuitenkin että nämä minun pikku puuhasteluni ovat vain hajoittelua.


Alkuperäinen kuva.

Ihon korjailu/siloittelu tehtynä.

Sävytys

Kaksi high pass -filteriä.

Terävöitystä

Meikkaus.
(Maybe it's Maybelline, maybe it's Photoshop...)

Kontrastia lisätty

Vähän "lunta" taustalle ja...Tadaa! Minusta tuli Lumikki. =D

Tällaista tällä erää. Kuvasta inspiroituneena aloin katsella Lumikki ja seitsemän kääpiötä -elokuvaa. Loppuilta meneekin mukavasti sitä tuijottaessa. Kiitokset tässä yhteydessä kuuluu tietenkin Jarmolle, joka on kärsivällisesti jaksanut opastaa, auttaa ja tsempata, vaikka se joskus vaatiikin lähes ratakiskosta vääntämistä. (En voi painottaa sitä riittävästi että olen oikeasti blondi.) Suuren suuri kiitos!

P.S. Viimeisen kuvan kuvatekstiä klikkaamalla pääsee kuvasarjan katsomaan kätevästi slideshowna.

4 kommenttia:

  1. Mä tiedän että sä oot oottanu tätä. =D

    VastaaPoista
  2. Tosi kiva postaus! Enemmän tällasia! :D Kiva nähä miten juttu etenee kuvissa ja livenäkin.

    VastaaPoista
  3. Katsotaan jos saan jatkossakin aikaiseksi tällaisia. Unohdan vaan aina tallentaa välivaiheet. Tämäkin syntyi vähän niinkuin vahingossa. XD

    VastaaPoista