Aina kun tapaamme ystäväni Sonjan kanssa, kuvaamme jonkun projektin yhdessä. Siitä on tullut jo perinne. Tällä kertaa kuvasimme videon jossa kuvaan itseäni. Mitään syvällistä pointtia videossa ei ole, kunhan pidimme hauskaa.
Lopputulos on tässä:
Suuri kiitos jälleen kerran Sonjalle, sekä tietenkin myös Sannalle heijastintelineenä ja "tuulikoneena" toimimisesta. Videosta pääsemme siihen lopputulokseen, että yhteen kohtuulliseen kuvaan vaaditaan rutkasti todella surkeita kuvia. Syystä tai toisesta oli eilen aivan jäissä, joten kuvan aikaan saaminen vaati vielä normaalia enemmän ponnisteluja.
Kuvasta tuli kätevästi myös uusi otsikkokuva blogiin.
Kuvasta tuli kätevästi myös uusi otsikkokuva blogiin.
Taas kerran upea kuva, tässä kuvassa silmät on kyllä torella silmiin pistävät!
VastaaPoista