 |
| "Lost in the Dark" Ella |
Olen hukassa. Eksynyt maailmaan, enkä osaa tietä kotiin. En edes tiedä missä kotini on. Syy on omani. Itsehän annoin itseni valua tähän pisteeseen. En olisi saanut, sillä tiesin, että tältä polulta eksyisin varmasti. Tiesin jo ennen kuin otin ensimmäistä askeltakaan. Täällä on välillä vähän synkkää. Siis minun pääni sisällä. Tulitikkujen raapiminen auttaa hetken, mutta ne palavat nopeasti loppuun eikä niitä jaksa loputtomasti sytytellä. Jos kuitenkin jatkan kulkemista, varovaisin askelin, onko mahdollista, että löydän polun uudestaan? Voisiko mitenkään olla, että sen polun päässä olisi valoisampaa?
Ohessa olevalla kuvalla ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin pitää minut kiireisenä hyvin synkällä hetkellä ja estää minua hukuttamasta itseäni omiin typeriin pelkoihini ja ajatuksiini. Samaa virkaa toimittaa tämä postaus, jossa ei oikeastaan ole mitään järkeä. Ella on kuitenkin tässä kuvassa yhtä ihana kuin aina. (Lupaan, että tästä setistä tulee jossain vaiheessa joku järkevämpikin (?) kuva...)
Kuvankäsittelymusiikkina toimi aina yhtä ihastuttava orkesteri, Sinergy. Kimberlyn ääni on vuodesta toiseen tuudittanut minut epätoivosta autuaaseen unohdukseen, eikä se pettänyt minua nytkään. Heitänkin siis yhden suosikkibiiseistäni tähän loppuun, koska se jollain tavalla myöskin sopii kuvioon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti