maanantai 28. tammikuuta 2013

Tanssia pimeässä

Dance in the dark

Ihan tähän alkuun sanottakoon, että WAU! Teitä lukijoita on jo 200! Ihan käsittämätön määrä. En olisi blogia aloittaessani voinut kuvitellakaan tämän kiinnostavan näin monia ihmisiä. Nöyrimmät kiitokseni teille kaikille siitä, että jaksatte seurata minun höpinöitäni.

Joko te alatte kyllästyä minun positiivisuuteeni? Ei hätää, sitä on tulossa lisää. En aio luopua tästä saavuttamastani olotilasta mistään hinnasta. En vaikka taivas tipahtaisi niskaan ja aurinko sammuisi. Minä olen nimittäin luvannut itselleni, ettei sellaista pimeää olekaan jossa minä en voisi tanssia. Sitäpaitsi olen jo valmiiksi niin pilalla, että muutaman kerran viikossa laitan oikeasti kämpästäni valot pois ja suoritan pienimuotoisen tanssitreenin omaksi ilokseni.

Olen tullut hyvin tietoiseksi siitä, että tämä muutos minussa ja asenteessani ärsyttää joitain ihmisiä. Sama on tapahtunut aina kun olen yrittänyt hampaat irvessä rämpiä suossa ja jotenkuten selviytynyt. Olen elämäni aikana kuullut varmasti satoja kertoja lauseen "Helppohan sun on, kun...". Ei ole, eikä ole ollut. Ei yhtään sen helpompaa kuin muillakaan. Jokaisella meistä on omat ristimme kannettavana, enkä minä itse ainakaan ole pätevä laittamaan järjestykseen sitä, kenelle mikäkin vaikeus on suurin. Se mikä on minulle (tai sinulle) normipäivä, voi kaataa naapurin maailman, sama myöskin toisinpäin.

Juuri nytkin, vaikka minulla onkin hyvä ja tasapainoinen olo, takaraivossani jyskyttää monia niinsanottuja epäkohtia: raha, työt, vanhan kameran elinikä, väsymys, ikävän tunne, you name it. En kuitenkaan suostu siihen, että ne pilaisivat päiväni. Joudun silti käymään pientä taistelua pääni sisällä, ettei niin kävisi. En oikeastaan voi sanoa, että se, miten "kovaa työtä" onnellisuus on, yllätti minut, mutta myönnän että se on välillä vaikeaa.

Kuitenkin nykyisin minun on paljon helpompi muistaa ne kaikki pienetkin hyvät asiat minun elämässäni. Esimerkiksi ystävät, Poni, koirat, valokuvaus, studio, koti (huomatkaa, kutsuin kämppääni kodiksi), satumetsäni, sekä kaikki ne pienet hyvät hetket jotka jäävät lämmittämään sydäntä ja sielua pitkäksi aikaa jos vain antaa niiden tehdä niin. Haluan myös, että ympärilläni olevat ihmiset tulisivat onnellisimmiksi ja nyt minulla on enemmän voimia yrittää tehdä heidän maailmastaan valoisampaa. Läheisteni onni on myös asia, joka ilahduttaa minua itseänikin.

Hmm.. Okei. Alan ärsyttää jo itseänikin näillä jaarituksillani. Lupaan postata jotain muutakin välillä. Ehkä. Olisiko teillä, rakkaat lukijani, jotain toivomuksia postauksen suhteen? Pitäisihän tätä 200 lukijan rajapyykkiä jotenkin juhlistaakin. Laittakaa kommenttiboxiin viestiä jos jotain tulee mieleen (olen ollut kiltti ja poistanut sen varmistuskoodihässäkän käytöstä).

Lopuksi vielä jotain pientä ohessa olevasta kuvasta. Sain kamerani eteen kauniin Rahilin, jonka kuvaaminen oli helppoa, sillä hän liikkui luontevasti ja paljon. Minulla oli (kuten monen muunkin mallin kanssa toki) todellisia vaikeuksia valita mitä kuvia tahdon tehdä. Tämä kuva kuitenkin erottui edukseen kauniin asennon, sekä savun muodon vuoksi. Minusta alkaa tuntua, että olen jokseenkin koukussa tuohon savukoneeseen. On se vain niin kiva laite ja sillä saa hauskaa ektraa kuviin hyvin vähäisellä vaivalla. Tunnen itseni onnekkaaksi, että saan kuvata studiossa, josta löytyy kaikkea hauskaa (ja joskus myös kaikkea hyvin epämääräistä kuten villainen kaasunaamari, puhallettavia palmuja, pakkopaita... En enää ylläty mistään mitä siellä tulee vastaan).

Kiitokset Rahilille upeasta malleilusta, sekä Millalle loisteliaasta assaroinnista!

14 kommenttia:

  1. Sun kuvat on ihan mielettömiä <3 Olisi kyllä niin hienoa päästä sulle joskus malliksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. =) Laita viestiä tulemaan jos joskus Vaasan seudulla liikut, jos sattuisi aikataulut kuvausten kannalta natsaamaan.

      Poista
    2. Oon Vaasan seuduille tulossa luultavasti tässä keväällä ^^ En löytänyt sun sähköpostiosotetta.. olenko sokea? xD

      Poista
    3. heidi.jarvi(at)gmail.com

      Tuolta yhteystiedot osiosta bannerin alta löytyy myös. =)

      Poista
  2. Olisi kivaa jos pystyisit tehdä postauksen lemppari valokuvistasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse ottamistani kuvista? Hmm... Se voisi olla ihan hyvä idea.

      Poista
  3. Kateeksi käy noita sun taitoja, kun näitä kuvia kattoo :) Ehkä mä vielä joskus opin, vastahan mulla on vuoden ollut kunnolla toimiva kamera. Mutta nää sun kuvat inspiroi mua tosi paljon (toki kaikki muutkin valokuvablogit, mutta sulla on jotenkin samanlainen maku kuvien tyylin suhteen kun mulla). Kannatan myös tuota anonyymin ehdotusta, olisi kiva erikoislisä jos vaan jaksat joskus tehdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla, että minun puuhasteluni antavat puhtia muillekin harrastajille. =)

      Tätähän ei opi muuta kuin kokeilemalla ja tekemällä.

      Poista
  4. Minua ei ainakaan ärsytä positiivisuus - päinvastoin. Itsekin käynyt sellaisen taistelun pimeyttä, masennusta, ahdistusta jne. vastaan, että ei ole tosikaan. Nyt kun viimein nautin elämästä ja tunnen olevani onnellinen, niin en siitä helposti luovu. On aivan totta, että ei kannata antaa murheille valtaa, koska kun niille antaa pikkusormen, ne vievät koko käden, ruumiin ja sielunkin mennessään. Omakaan elämäni ei ole täydellistä, mutta olen päättänyt, että tulen saavuttamaan kaikki haluamani asiat elämässäni ennemmin tai myöhemmin :) Itseensä pitää uskoa, koska jos et itse usko itseesi, ei sitä tee kukaan toinenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totuuden sanoja. Tämä maailma on tarpeeksi negatiivinen ja synkkä paikka ilman sitäkin, että me itse teemme omasta maailmastamme pimeää ja synkkää. On todella kummallista miten kauan siihen on suostunut ja nyt kun ei enää suostu, miten helpottavaa se on. Vaikka jokainen meistä tietää, että vastoinkäymiset kuuluvat elämään, ne eivät tunnu enää niin pelottavilta ajatuksilta, eikä se tieto ahdista enää niin paljon kuin ennen.

      Poista
  5. Todella kaunis kuva! ♥ Positiivisuus on miunkin mielestä hyvästä, mieluumminhan positiivisemmista asioista lukee, kuin negatiivisesta, ja sitä paitsi blogimaailmassa on jo ihan tarpeeksi negatiivisempiakin blogeja! ;) Siun kuvat ovat kyllä tosi upeita aina, ja varsinkin viime aikoina kun on enemmän värejäkin ollut. Edellisenkin postauksen kuvissa mallin hiukset ovat upean väriset, yritin eilen kommentoidakkin siihen, mutta blogger ei antanut kommenttia pistää, mutta upeaa työtä sanoisin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvä jos positiivisuus miellyttää muitakin kuin itseäni.

      Olen itse edelleen hieman hämmästynyt tästä kuvieni värimaailman muutoksesta. En oikein tiedä mistä se tarkalleenottaen johtuu, mutta minusta vaan tuntuu siltä, että nyt on kivempi tehdä kuvia, joissa värit ovat kirkkaampia.

      Poista